Etusivu VäikkäriTekijän usein kysytyt kysymykset

Tekijän usein kysytyt kysymykset

Miten toimia väitöstutkimukseen liittyvässä ongelmatilanteissa?

Väitöskirjaopiskelijan lähin auttaja kaikissa tutkimukseen liittyvissä ongelmatilanteissa on ohjaaja – myös niissä ongelmissa, jotka liittyvät ohjaajan itsensä toimintaan.

Kuten kaikissa ihmisten välisissä ongelmatilanteissa, ongelma kannattaa ensiksi sanoittaa itselle: pohtia miksi joku asia ei toimi tai tuntuu niin hankalalta ja yrittää päästä tunteen tasolta konkretiaan, ja sen jälkeen ottaa puheeksi ohjaajan kanssa. Esimerkiksi, jos ohjaus tuntuu riittämättömältä, niin kannattaa pohtia johtuuko se ohjaajan huonosta tavoitettavuudesta, epäselvistä ohjeista, riittämättömistä ohjeista, ristiriitaisista ohjeista, epäinhimillisistä aikatauluvaateista, riittämättömästä käytännön tuesta tutkimuksen teossa, tulosten koonnissa, niiden analysoimisessa, tai jossain muussa – myös ohjaajan on paljon helpompi tarttua konkreettiseen ongelmaan kuin epämääräisempään ohjattavan omaan tuntemukseen, että kaikki ei ole hyvin.

Ohjaajan kanssa keskusteltaessa kannattaa miettiä yhdessä ratkaisuja tilanteeseen: voisiko ohjaaja toimia jotenkin toisin? Tai ohjattava? Onko jotakin materiaalia, jonka opiskelemalla opiskelija pääsisi paremmin sisälle tutkimukseensa? Tai onko kyseessä mahdollisesti väärinymmärrys, jota olisi syytä oikoa puolin tai toisin?

Mikäli keskustelu ohjaajan kanssa ei johda ohjattavan näkökulmasta riittävän hyvään lopputulokseen, niin seuraavaksi kannattaa olla yhteydessä seurantaryhmään. Seurantaryhmän lisäksi voi olla yhteydessä oman tohtoriohjelmansa (tai tutkijakoulunsa) koordinaattoriin ja johtajaan.

On yliopistonkin etu saattaa motivoituneen väitöskirjaopiskelijan väitöskirjaopinnot valmiiksi, ja yksi seurantaryhmän tehtävistä on varmistua, että ohjattavan väitöskirjanteko-olosuhteet ovat sellaiset, että väitöskirja on realistista valmistua aiotussa aikataulussa.

Jos koet, että ohjaajasi tai ryhmäsi toimivat väärin joko sinua kohtaan tai esimerkiksi tieteen eettisten sääntöjen vastaisisesti, voi juuri seurantaryhmä olla oikea paikka miettiä asiaa – kokeneilla tutkijoilla voi olla takataskussa vinkkejä, kuinka tilannetta lähdetään selvittämään.

Vaikka ohjaaja onkin tutkimushierarkiassa tohtorikoulutettavan yläpuolella, on omaa oikeustajuaan lupa kuunnella ja asiat kannattaa selvittää. Tarvittaessa yliopistoilla on vielä sovittuna erilliset sisäiset rakenteet vakavien ristiriitojen ratkaisemiseksi. Esimerkiksi Turussa on tutkijakoulun menettelytapaohje ristiriidoista tohtorikoulutettavien ohjauksessa.

Esimerkkejä ongelmatilanteista:

1

Artikkelin kirjoittajajärjestyksellä kuvataan sitä, kuinka paljon kukakin kirjoittaja on tehnyt artikkelin eteen töitä. Yleensä 1. kirjoittaja on vastuussa käsikirjoituksen kirjoittamisesta ja viimeinen kirjoittaja taas työn ohjaamisesta ja kantaa tietynlaista kokonaisvastuuta työstä. Lisäksi ns. arvopaikkana voidaan pitää myös 2. paikkaa, jonka saa seuraavaksi eniten töitä tehnyt tutkija.

Vaikka ohjeistus kuulostaa selkeältä, voi olla tilanteita, että kaikki ovat tehneet valtavasti erilaisia töitä artikkelin eteen. Tällöin voi kirjoittajajärjestyksen laatimisessa voi tulla ristiriitatilanteita. Nämä ovat väitöskirjatutkijan kannalta erityisen ikäviä, sillä väitöskirjaan vaaditaan tiedekunnasta riippuen useampi artikkeli, jossa tohtorikoulutettava on 1. paikalla.

Jos tällaisia tilanteita tulee ja tuntee, että on tullut kohdelluksi kaltoin, ensimmäiseksi on hyvä ottaa asia puheeksi oman ryhmän sisällä ja kertoa perustelut omalle näkökulmalleen. Jos tämä ei vie asiaa eteenpäin on seuraavaksi hyvä lähestyä seurantaryhmää, joka osaa objektiivisemmin arvioida tilannetta. Jos vielä näidenkin keskustelujen jälkeen kokee asian menneen väärin, tulee seuraavaksi lähestyä tiedekunnan tutkimusjohtoa, joka voi ottaa kantaa asiaan. Tätä kuitenkin harvoin tarvitaan ja usein asiat selviävät puhumalla.

2

Usein tutkimuksessa käytetään samaa kerättyä aineistoa useammassa osatyössä tai useamman tutkijan artikkeleissa. Tämä on täysin sallittua ja jopa viisasta, jotta kaikki kerätty aineisto tulee analysoitua ja julkaistua.

Tutkijoiden tulee kuitenkin olla tarkkana siinä, että samat tulokset saa julkaista vaan kerran ja jos nämä julkaisee toisen kerran niin kyse on plagioinnista. Jos sinulla herää epäily tai huoli siitä, että joku muu ryhmässäsi on julkaisemassa aineistostasi liian samankaltaisia tuloksia, on taas ensimmäiseksi tärkeää keskustella asiasta ohjaajien kanssa. He ovat kokeneita tieteentekijöitä ja osaavat yleensä tarjota rauhoittavan vastauksen tai voitte esimerkiksi hieman tarkentaa kysymyksenasettelua, niin ettei jutuista tule päällekkäisiä.

Joissain tapauksissa voidaan myös käyttää jaettua kirjoittajuutta. Jos huoli ei helpota on taas seuraavaksi mahdollisuus konsultoida seurantaryhmää. Seurantaryhmässä on usein oman ryhmän ulkopuolisia tutkijoita, jotka osaavat tarkastella myös aineistoa puolueettomasti.

Sivun alkuun

Milloin on pakko vaihtaa ohjaajaa?

Mikäli tutkimuksessa tulee eteen ongelma- ja ristiriitatilanteita, niin ensimmäinen ratkaisu pitäisi olla aina ongelman ratkaiseminen. Tämän osalta katso kohta 10. Ohjaajan vaihtaminen on aina varsin monimutkainen ja hankala päätös. Ohjaajaa vaihtaessa useinmiten joutuu samalla vaihtamaan myös koko tutkimusaihetta. Joka tapauksessa tilanteessa, jossa väitöskirjan eteneminen järkevässä ajassa vaarantuu ohjaajasta johtuen, voi tällainenkin tulla kyseeseen.

On vaikeaa sanoa yksiselitteisesti millaisista asioista ohjaajan vaihtoa tulisi pohtia ja niiden astevaihtelu luultavimmin lopullisesti tämän ratkaiseekin. Ongelmakohtia voivat kuitenkin muun muassa olla: ohjaajalla ei ole aikaa tai motivaatiota ohjata, ohjaaja vaatii täysin epärealistisia suorituksia ja tavoitteet eivät missään määrin kohtaa tohtorikoulutettavan kanssa tai toisaalta myös toisinpäin, ohjaaja toimii epäreilusti, esimeriksi julkaisuiden jaon suhteen ja ohjaajan kanssa tulee henkilökohtaisella tasolla konflikteja, joihin ei löydy ratkaisua.

Tilanteen ajautuessa hankalaksi, niin että sitä ei kahden kesken enää pystytä ratkaisemaan olisi ensisijaisesti hyvä olla yhteydessä mahdolliseen toiseen väitöstyön ohjaajaan (mikäli sellainen on) ja ainakin omaan väitöskirjan seurantaryhmään. Seurantaryhmä voi ulkopuolisena yhteydessä ohjaajan ja sopia tapaamisen, missä he ulkopuolisena välittäjänä käyvät ongelmakohtia ja niiden mahdollisia ratkaisuja läpi.

Mikäli tyydyttyvää ratkaisua ei kuitenkaan löydy, on ohjaajan vaihtaminen edessä. Tällöin tohtorikoulutettavan tulee lisäksi olla yhteydessä tohtoriohjelmaan ja uuden ohjaajan löydyttyä on tehtävä muutoshakemus ohjaajan vaihtamiseksi. 

Mikäli uusi ohjaaja ei löydy suunnitellun tutkimusprojektin puitteissa, ja tutkimustyön jatkaminen tuntuu mahdottomalta, niin ääritapauksessa kyseeseen voi tulla koko väitöskirjaprojektin aiheen ja tutkimusprojektien vaihto, varsinkin tutkimustyön tapahtuessa tutkimuslaboratoriossa. Joissain tapauksissa voi olla myös mahdollista, että ohjaaja vaihtuu ainoastaan väitöskirjasta vielä puuttuvien osatöiden osalta, jolloin osa väitöskirjansa artikkeleista toteutuu yhden ja loput toisen ohjaajan ohjattavana.   Hyvä ja rehellinen kommunikaatio sekä riittävän usein ja säännöllisesti aikataulutetut tapaamiset sekä niissä asetettavat selvät tavoitteet ehkäisevät kuitenkin hyvin kuvattujen tilanteiden syntymistä.

Miksi kannattaa olla aktiivinen seurantaryhmä?

Niin tutkimuksen eteneminen kuin minkä tahansa muunkin laajan ja pitkäkestoisen projektin suorittaminen aikataulussa vaatii yleensä hyvää suunnittelua ja organisointia sekä aika ajoin tapahtuvaa kriittistä tarkastelua projektin etenemisen suhteen. Seurantaryhmä on tässä hyvä apuväline. Siinä tieteellisesti ansioituneet, mutta itse väitöskirjaprojektiin osallistumattomat henkilöt arvioivat vuosittain väitöstyön etenemistä ja voivat omilla näkemyksillään auttaa väitöskirjatutkijaa etenemään projektissaan oikeaan suuntaan.

Seurantaryhmältä voi myös saada hyviä käytännön vinkkejä esimerkiksi tutkimusalan koulutuksiin sekä mahdollisiin yhteistyötahoihin.

Seurantaryhmän henkilöt eivät yleensä liity tutkimusprojektiin muuten tiiviisti ja näin heiltä on helpompi saada objektiivinen näkökulma sekä tutkimuksellisissa, että muissa kysymyksissä.

Aktiivinen seurantaryhmä on myös väitöskirjatutkijan tuki ja turva sellaisissa ristiriitatilanteissa, jotka eivät selviä ohjaajan kanssa keskustelemalla. Seurantaryhmä on tällöin se elin, joka pystyy tarkastelemaan ristiriitatilannetta ulkopuolelta, neuvomaan tarvittaessa niin ohjaajaa kuin ohjattavaakin ja tarvittaessa viemään asiaa eteenpäin yliopiston hallinnossa.

Sivun alkuun

Mitä ohjaajalta voi edellyttää?

Ohjaajalta voit odottaa saavasi ohjausta eli käytännön neuvoja väitöskirjaprojektin eteenpäin viemisessä, apua hankaliin tutkimuskysymysten pohdintoihin ja suuntaviivoja projektin jatkamiseksi.

Ohjaaja-ohjattava -suhde on eräänlainen ihmissuhde. 

Se, kuten muutkaan ihmissuhteet, ei yleensä kukoista vaatimuksista ja käskyistä vaan enemmänkin luottamuksesta ja kunnioituksesta. Sekä ohjaajan että ohjattavan onkin hyvä muistaa, että suhde on vastavuoroinen ja vapaaehtoinen.

Suurin osa ohjaussuhteista toimii ainakin osan ajasta ilman palkkaa: voi olla, että sekä ohjaaja että ohjattava tekevät työtä vapaa-ajallaan. Tällöin elämän realiteetit voivat estää 24/7 konsultaatioihin vastaamisen tai sen, että korjaukset tulevat takaisin aina seuraavana päivänä. Ohjaajan ja ohjattavan onkin hyvä sopia pelisäännöt: missä ajassa kumpikin tekee hommat, mitä toiselta toivotaan ja mitä on itse valmis antamaan. Tämän jälkeen luottamus rakentuu siitä, että molemmat pysyvät näissä sovituissa raameissa. Jos jompikumpi ei kykene näissä pysymään, on kunnioittavaa toista kohtaa ilmoittaa tästä eikä vaan jättää asioita tekemättä.

Pitää myös muistaa, että ohjaajalta ei voi olettaa enempää, kun itse annat: jos teet motivoituneena töitä ja suoritat sovitut hommat aikataulussa ja napakasti, on ohjaajallakin tarve pyrkiä tähän. Ohjaajan ei myöskään ole tarkoitus tehdä väitöskirjaa puolestasi.

Tietyissä tiedekunnissa laaditaan työn rekisteröinnin yhteydessä myös ohjaussopimus ohjaajan ja ohjattavan välille. Siinä käydään läpi kummankin oikeuksia ja velvollisuuksia, joihin siis kumpikin myös allekirjoituksellaan sitoutuu.

Mitä tehdä sen jälkeen, kun apuraha on saatu?

Ensinnäkin onnittele itseäsi ja työyhteisöäsi, hienosti tehty!

  • Pohdi, milloin apurahan käytät ja mihin se on sen myöntävän tahon toimesta tarkoitettu (kannustusapuraha, työapuraha, reagenssiapuraha jne.). Huomioi, mikäli apurahan käyttöön liittyy erityissäännöksiä, näitä voivat olla muun muassa suositeltu apurahasta maksettava kuukausittainen palkkamäärä, päätoimisuus tai kuinka paljon sinulla saa olla sivutoimista tuloa.
  • Tarkista tarvitseeko sinun maksaa Mela maksua (kts kohta 21 tähän tarkemmin edeltä).

Aseta jo tulevaisuuteen (myöntäjän antaman aikataulun mukaisesti) muistutus itsellesi raportoida apurahan käytöstä sekä mikäli julkaiset apurahan turvin, muista kiittää rahoittajiasi.

Sivun alkuun

Viitteidenhallintaohjelmat, mitä kannattaa käyttää?

Viitteidenhallintaohjelmia on monia: Refworks, Mendeley, Endnote, Zotero, Paperpile ja Papers. Kun tutkijoilta on kysytty parasta ohjelmaa, saavat kaikki näistä tasaisesti ääniä – kaikki ovat siis yhtä hyviä tai huonoja omine vahvuuksineen ja heikkouksineen.

Valitessasi ohjelmaa, kannattaa miettiä ainakin seuraavia asioita:

  • saatko ilmaisen lisenssin johonkin ohjelmaan työpaikalta tai Yliopistolta. Tämä voi jo rajata vaihtoehtoja
  • työskenteletkö Google Drivessä tai Microsoft TEAMSissa, osan ohjelmista saa integroitua näihin. Yhteismuokkaaminen on mukavaa, verrattuna sähköpostiversioihin.
  • Millä työvälineellä esim Mac tai PC työskentelet?  Osa ohjelmista on allergisia omenoille.
  • Haluatko kokotekstien pdf-versiot kätevästi talteen viitteiden yhteyteen
  • Huomaathan, että yliopistojen RefWorks-tilaukset päättyvät 31.12.2021

Mitä ohjaajasi tai lähimmät tutkijakollegasi käyttävät, jos teillä on sama ohjelma, voitte jakaa kirjastoja ja muokata viitteitä samasta tiedostosta.

Tilasto-ohjelmat, mitä minun tulee käyttää?

Tilasto-ohjelmiakin löytyy useita. Yksinkertaisimpia laskutoimituksia ja statistisia analyysejä voi tehdä ihan Excelillä. Vaativampaan statistiikkaan tarvitaan sitten, hieman monipuolisempia ohjelmia. Näistä eniten käytettyjä ovat SPSS ja R (/R studio).

Ohjelmia vertailtaessa ensimmäisenä tulee esille hinta: SPSS on kallis, R studio on ilmainen. Kuitenkin yliopistoilla on usein SPSS-lisenssit ja tämän vuoksi tohtorikoulutettavan ei tarvitse hinnasta murehtia.

Ominaisuuksiltaankin ohjelmat eroavat: SPSS on mahdollista käyttää ns. nappuloita painelemalla, kun taas R studio pohjautuu enemmän kirjoitettuun koodiin (vaikkakin vähemmän kun esim. 10 vuotta sitten). Jos käsittelemäsi data on melko yksinkertaista ja otoskoko pieni, toimii SPSS oikein hyvin. R studio tarjoaa kuitenkin laajemmat mahdollisuudet ja sen suoritusteho riittää kattamaan lähes minkä kokoisen datan tahansa. Sen lisäksi R Studio mahdollistaa moninaisemmat grafiikat ja esitystavat verrattuna SPSS.

R Studion ilmaisuudesta johtuen siihen löytyy myös internetistä loputtomasti ohjeita ja ohjevideoita. Jos et ole käyttänyt ikinä mitään ohjelmaa, niin kokeile ihmeessä R Studiota – voit yllättyä sen loogisuudesta ja sitten ei ainakaan tarvitse myöhemmin uralla vaihtaa ohjelmaa.

Sivun alkuun

Piirto-ohjelmat mm. graafien tekoon, mitä erilaisia on?

Samaten kun statistiikkaa, myös taulukoita ja kuvaajia voi kasata monilla ohjelmilla eikä mikään ole oikein tai väärin. Lehdet, joissa artikkelit julkaistaan antavat tiettyjä reunaehtoja sekä kuville, että taulukoille: kuvien pitää olla tarpeeksi tarkkoja ja taulukoiden pitää olla muokattavassa muodossa. Näiden reunaehtojen sisällä tutkija voi ns. luoda oman kädenjälkensä. Office-pohjaiset Excel, Word ja Powerpoint löytyvät suurimmalta osalta tutkijoista valikoimasta: ohjelmien välillä on helppo seikkailla ja Powerpoint mahdollistaa pelkkään Excelin piirtomahdollisuuteen paremman väri- ja kuvanmuokkaus mahdollisuuden.

Myös tilasto-ohjelmilla, kuten Excelissä, SPSS:ssä ja R Studiossa onnistuu graafien teko. Osassa ohjelmia tulee kuitenkin jossain tilanteessa raja vastaan ja valikoima on rajallinen.

Tällä hetkellä vuonna 2021 tutkijoiden suosiossa onkin Graphpad Prism -ohjelmisto, joka mahdollistaa monipuolisten, helposti muokattavien kuvaajien työstämisen. Ohjelmassa on myös helppo vertailla erilaisia kuvaajia keskenään, jotta tulee valittua juuri se paras. Ohjelma on maksullinen, mutta siitä voi ladata myös ilmaisen kokeiluversion (huom. voimassa vain muutaman kuukauden, mikä ei välttämättä riitä kuvaajan muokkaamiseen vielä lehden revisiokommenttien jälkeen) eikä lisenssi ole kovin kallis. Joillakin laitoksilla on myös siihen lisenssi.

Mitä kielentarkistuspalvelu maksaa?

Tieteelliset artikkelit julkaistaan kansainvälisissä lehdissä, joissa kielenä on lähes poikkeuksetta englanti. Lehdissä ei pääsääntöisesti tehdä kielentarkastustyötä (paitsi maksusta), vaan artikkelin pitää olla hyvällä, sujuvalla englannilla kirjoitettu lehteen lähetettäessä, jotta se voidaan arvioida ja julkaista.

Tutkijan ensisijainen tehtävä on tutkia, ei olla englannin kielen maisteri. Näin ollen monet tutkijat käyttävät kielentarkastuspalveluita – poikkeuksena toki ryhmät, joissa on esimerkiksi joku natiivi tai muita tarpeeksi sujuvan englannin kielen osaavia tutkijoita, jotka voivat hoitaa kielenhuollon.

Kielentarkastuspalveluita on olemassa useita: ainakin lähes jokaisella yliopistolla on omat palvelunsa ja sen lisäksi on olemassa paljon kaupallisia toimijoita, jotka selviävät ihan googlaamalla.

Koska kyse on todella spesiaalista kirjallisuudesta, jossa on paljon substanssiin liittyvää termistöä, on kielentarkastusta valittaessa olennaista tarkastaa, että valitsemasi toimija osaa kääntää, juuri sinun substanssisi tekstiä – tämän saa varmistettua palautteita ja esittelytekstejä lukien tai viimeistään kysymällä. Usein myös ryhmässäsi on aiemmin käytetty tiettyjä palveluita ja ohjaajasi osaavat kertoa, mitkä on havaittu hyväksi.

Hintaa kielentarkastukselle tulee noin 10–20 €/sivu karkeasti ja hinta määräytyy merkki/sanamäärän mukaan. Palvelua varattaessa, on myös hyvä tiedustella, kuinka kauan kääntämisessä menee. Usein tutkijalla on tarve saada juttu lehteen piakkoin ja silloin kuukausien viiveet harmittavat. Ja tämä koskee myös väitöskirjan kielentarkastusta, joka onkin prosessina jo paljon työläämpi.

Kielentarkastusmaksuihin ohjaajilla/ ryhmillä on usein rahoitusta ja niitä tarvitsee harvoin maksaa itse. Tästä on kuitenkin hyvä keskustella etukäteen, eikä vasta sitten kun lasku on tullut.

Sivun alkuun

Tilastollinen ongelma, mistä löytää apua?

Keinoja on monia ongelmasta riippuen. Usein kannattaa aloittaa käyttämänsä tilasto-ohjelman omista ohjeista, joko kirjallisista, kuvallisista tai sitten Youtuben videoista eli yhdellä sanalla sanoen googlaamisesta. Nämä toimivat ainakin silloin, kun on havainto siitä, mitä yrittää tehdä.

Kun ongelmaa tuntuu olevan vaikea hahmottaa itsekään, niin silloin kannattaa kysyä. Aloittaisin ohjaajasta, ellei lähitiimissäsi tai vieressäsi satu olemaan tilastotieteitä taitavaa henkilöä.

Jos ohjaajankaan kanssa ongelma ei ratkea, mutta saatte sen ehkä paremmin muotoiltua, niin voidaan kääntyä ulkopuolisen tilastoavun puoleen. Riippuen yliopistosta ja yksiköstä, jossa tutkimusta teet niin tarjolla on erilaisia vaihtoehtoja. Ainakin yliopistosairaaloilla ja yliopistoilla voi olla omia statistikkoja, joille voi tehdä konsultaation ja ratkoa ongelmaa sitten yhdessä. Vertaistukea ja neuvoja löytyy myös ainakin Facebookin Lääkärien tutkimuspalstalta.

Milloin kannattaa hyödyntää bioinformaatikkoa?

Wikipediassa bioinformatiikkaa kuvataan seuraavasti: ”Usein katsotaan, että bioinformatiikalla on kolme pyrkimystä: Organisoida aineistoa, jotta se saadaan tutkijoiden saataville, kehittää työkaluja ja tietoresursseja näiden aineistojen analysointiin sekä käyttää tietoresursseja ja työkaluja biologisten aineistojen analysointiin siten, että tulokset voidaan tulkita biologisesti mielekkäästi.”

Bioinformaatikkoja työskentelee yliopistoilla ja yliopistojen kirjastoissa. Heiltä voi yleensä varata ajan, ja heidän kanssaan voi käydä läpi tutkimuskysymystä, tiedonhakua ja suunniteltuja statistiikkamenetelmiä. Bioinformaatikko auttaa sinua suunnittelemaan tutkimuskysymyksesi tai esimerkiksi toteuttamaan systemaattisen kirjallisuushakusi kattavasti ja erityisesti biologisen tutkimuksen periaatteita ja lainalaisuuksia kunnioittaen. Wikipediaan>>

Tiedekunnissa työskentelevät bioinformaatikot pyörittävät lähinnä genomi- tai muuta isoa dataa.

Sivun alkuun

Onko uutuusseurannasta hyötyä?
Mitä sitten tapahtuu, kun väitöskirjan yhteenveto valmistuu?

Uutuusseurannalla tarkoitetaan omaan tutkimusalaan liittyvien julkaisujen automaattista seurantaa siten, että tietyillä hakusanoilla rajatun haun mukainen valikoima uusien julkaisujen tiivistelmiä (abstrakti) tulee esimerkiksi määräajoin omaan sähköpostiin.

Uutuusseurannassa voi käyttää myös muita työkaluja. Huomioiden päivittäisten lääketieteellisten julkaisujen suuri määrä, uutuusseurannan kautta voi varsinkin tutkimuksen alkuvaiheessa tulla jopa liikaa luettavaa samalla kun vasta opettelee tutkimuksen menetelmiä ja perusasioita.

Sen sijaan oman tutkimuksen edettyä pidemmälle, uutuusseuranta voi sopivasti rajatulla haulla olla vaivaton tapa saada tietoonsa oman tutkimuskentän uusimmat julkaisut. Toki, mikäli oma tutkimusaihe on hyvin kapea ja siihen liittyviä julkaisuja tulee vain silloin tällöin, niin voi olla hyödyllistä saada näistä tieto jo heti tutkimuksen alkumetreiltä saakka. Jollei omalta ohjaajalta, niin yleensä yliopistojen kirjastojen henkilökunnalta löytyy tarvittava osaaminen uutuusseurannan käynnistämiseksi.

Myös Duodecimin verkkokurssi Tehokkaita tiedonhakutaitoja tutkijalääkärille tarjoaa hyvää oppia muiden muassa uutuusseurannan käytöstä. Yksi vaihtoehto on myös seurata muutaman oman tutkimusaiheen kannalta keskeisen julkaisun uutiskirjettä, mikä toimii erityisesti hyvin rajatussa aihepiirissä.

Mitä sitten tapahtuu, kun väitöskirjan yhteenveto valmistuu?

Lue Enni Sanmarkin askelmerkit väitökseen -artikkeli. Linkin takaa löytyy myös lista siitä, mitä kaikkea muuta tulisi itse väitökseen valmistautumisen ja yliopistobyrokratian lisäksi huomioida ennen väitöstilaisuutta.

Aukotonta tarkistuslistaa ei väitöstä varten välttämättä pysty rakentamaan, sillä jokaisessa yliopistossa ja jokaisella laitoksella on omat tapansa ja tottumuksensa. Artikkelissa on esiteltynä kuitenkin mahdollisimman kattava rautalankamalli väitökseen valmistautumista helpottamaan.

Huom! Aikarajat ovat viitteellisiä ja perustuvat Helsingin Yliopiston aikarajoihin, sekä nopeaan Google-hakuun muiden yliopistojen käytännöistä. Älä siis luota niihin sokeasti, vaan tarkasta vielä aikarajat omasta yliopistostasi!

Tämän linkin takaa löydät puolestaan Ennin vinkkilistan, jonka avulla vietät onnistuneen väitöspäivän.

Sivun alkuun

Mitä jos väitöskirjan tekeminen keskeytyy?

Pääsääntöisesti väitöskirjatutkija tekee tutkimustyötään tutkimusryhmälle ja näin ollen myös tutkimustyössä tuotettu uusi tieto on tutkimusryhmän “omaisuutta”.

Mikäli väitöskirjan tekeminen keskeytyy, tulee huolehtia siihen mennessä kerätyn tutkimusaineiston, muistiinpanojen ja tehtyjen analyysien luovuttamisesta tutkimusryhmälle. Julkaistun tiedon omistajuutta ei tutkijalta voi viedä pois, vaikka väitöskirjan tekeminen keskeytyisikin, vaan tutkimuksen tiimoilta julkaistu artikkeli pysyy kirjoittajiensa nimissä, vaikka väitöskirjatutkija vaihtaisikin toiseen ryhmään tai projektiin tai lopettaisi väitöskirjan teon kokonaan.

Myös väitöskirjaa varten käydyt kurssit, joista on kertynyt opintopisteitä eivät häviä mihinkään, vaan opintopisteet pysyvät opiskelijalla, kunnes vanhenevat.

Sivun alkuun