Syvärit artikkelina – kannattaako?
Syvärit voi tehdä monella tavalla. Kirjallisuuskatsaus ja artikkeli lienevät yleisimmät, mutta myös opetusmateriaaleja ja muita erikoisia projekteja on nähty. Minä väsäilen artikkelia, koska tarkoitus on jatkaa väitöskirjaan. Mutta millaista on artikkelin kirjoittaminen?
”Piled Higher and Deeper” by Jorge Cham
www.phdcomics.com
Eilinen alkoi mainiosti – artikkelini lähti viimeiselle kommentointikierrokselle. Sain aamulla tehtyä viimeiset ohjaajan pyytämän korjaukset, ja pian koko kirjoittajakaarti (kahdeksan fiksua ja filmaattista ihmistä) saikin käsikirjoituksen postilaatikkoonsa. Ja oli jo aikakin – penkin pehmusteita on jo tullut kulutettua ilta jos toinenkin, ja projektin nytkähtäminen eteenpäin tuntuu todella hienolta.
Kannattaako syvärit tehdä artikkelina? En varmaan ole ainoa, joka hajoilee kurssien esseille. Vaikka ne ovatkin mainioita oppimisen kannalta, jo olemassa olevan tiedon märehtiminen uudelleen ja uudelleen kuin laikukas lehmä kesälaitumella on välillä turhauttavaa.
Artikkelin kirjoittaminen on mukavasti erilaista – pelkän vanhan tiedon kauniiseen pakettiin laittamisen sijaan siinä saa olla mukana luomassa uutta tietoa. Hyvin, hyvin pieni palanen kerrallaan, mutta uutta tietoa joka tapauksessa.
Toisaalta joskus artikkelin kirjoittaminen menee peukaloiden pyörittelyksi. Vaikka syväreiden kirjoittaja onkin ensimmäinen kirjoittaja ja suurimman työn tekijä, tutkimusprojektin joka vaiheeseen, datan analyysimenetelmän suunnittelusta lopullisen tekstin sanamuotojen hiomiseen, osallistuu kokoelma muita tutkijoita. Välillä usean ihmisen kommenttien odottaminen kestää minkä kestää.
Minusta artikkelin kirjoittaminen tuntuu mielekkäämmältä vaihtoehdolta ja työ on mielenkiintoisempaa kuin kirjallisuuskatsauksen tekeminen.
Artikkeli kelpaa myös osaksi väitöskirjaa, joten sen saa hyvään alkuun. Toisaalta tähän liittyy paljon enemmän epävarmuutta – toisia ihmisiä ja mielipiteitä, odottamista, analyysiä aloitellessa ei voi tietää saako datasta irti mitään julkaisukelpoista, ja lopulta artikkelin julkaiseminen voi olla kuin sadan metrin sähköaidat.
Ensin etsitään sopiva lehti ja sen jännitetään vertaisarvioijien kommentteja. Palkkiona voi olla hieno artikkeli joka lisää ihmiskunnan tietovarantoa – ja tutkijan itsetuntoa– tai kyynelehtivä opiskelija, joka tutkimusaineisto on osoittautunut perin vaikeaksi tulkita.
Kannattaako? Ehdottomasti!
Aaron Kortteenniemi, toisen vuosikurssin opiskelija, Itä-Suomen yliopisto