Muutama pieni käytännön vinkki
Uuden edessä jokainen meistä joutuu aloittamaan nollasta. Silloin olisi kiva, jos joku muistaisi sanoa myös itsestäänselvyydet ääneen, jotta myöhemmin ei tarvitsisi tuskailla omien hölmöjen ratkaisujensa kanssa. Siksi ajattelin kertoa muutaman vinkin, jotka olisin itse halunnut kuulla ennen, kuin aloitin syvärien kirjallisuuskatsausosuuden kirjoittamisen.
1. Mistä niitä lähteitä löytyy?
Pääsin itse alkuun ohjaajani antamien keskeisimpien lähteiden turvin. Pian keksin, että varsinaisten tietokantahakujen lisäksi jokaisesta hyvästä artikkelista löytyy aina lähdeviitteitä samaan aiheeseen läheisesti liittyviin artikkeleihin. Erityisen hyvä apu lähteiden etsimiseen ovat katsausartikkelit (engl. review). Kliinisemmän aiheen parissa alkuun pääsee myös käypä hoito -suosituksen lähdeviitteistä. Kannattaa myös muistaa, että omassa tekstissä on aina viitattava alkuperäislähteisiin, eli kun artikkelissa kerrotaan jostain aiemmasta tutkimuksesta, täytyy viittaus tehdä tähän alkuperäislähteeseen.
2. Mistä tiedän, onko tämä hyvä lähde?
Pidän joidenkin tietokantojen, oman kokemukseni mukaan parhaiten Web of Sciencen, tarjoamasta mahdollisuudesta nähdä artikkelien siteerausmäärät sekä siitä, että lehdet on arvotettu. Näin voi tiedon runsauden pulassa haarukoida tiedeyhteisön yleisesti arvostamia artikkeleita ja välttyä siteeraamasta heikompia artikkeleita, koska ainakaan oma arviointikykyni ei heti riittänyt löytyneen tiedon arviointiin. Artikkelin osuvuutta omaan aiheeseen voi helpoiten tsekata silmäilemällä artikkelin abstractin sekä discussion-osion alun ja lopun. Oman aiheen kannalta olennaisen hahmottaminen helpottuu jokaisen luetun artikkelin myötä. Ainakin Turun yliopistossa on tietokantojen käyttöön ja omaan aiheeseen keskittyen hakulausekkeiden muodostamiseen opastava pakollinen syvärikurssi, joka kannattaa käydä heti, kun alkaa lähteitä etsimään.
3. Mistä tämä tieto olikaan peräisin?
Lähdemateriaalia alkaa kertyä nopeasti ja paljon. Hyvä ratkaisu olikin ottaa heti alusta asti käyttöön yliopiston tarjoama viitteidenhallintaohjelman, jonka käyttöönoton tueksi kirjaston nettisivuilta löytyi selkeät ohjevideot. Viitteidenhallintaohjelman avulla saa näppärästi luotua lähdeviitteet, ja ohjelma luo automaattisesti lähdeluettelon. Tarvittaessa viitteitä pääsee muokkaamaan myös käsin, mutta suosittelen tekemään sen vasta, kun teksti on valmis, jotta ohjelma toimii oikein.
Varsinaista lähdekaaoksen hallintaa varten suosittelen lyhyesti taulukoimaan lähteiden sisällön. Eli heti, kun löytää hyvän artikkelin, se kannattaa tallentaa ja nimetä artikkelin otsikon tai kirjoittajan mukaan, ja sitten kirjoittaa erilliseen tiedostoon lyhyesti saman nimeämiskäytännön mukaisesti artikkelin sisällöstä. Tämä helpottaa tietoon palaamista ja tekstin muokkaamista myöhemmin, kun ei tarvitse pohtia, mistä jokin tieto oli peräisin, tai miksi joku artikkeli on joskus tallennettu. Hyöty kasvaa, kun lähdeviitteessä on useampia lähteitä sekä kirjoittamisen alkuvaiheessa, kun vasta hakee tietoa eikä välttämättä ole vielä ehtinyt prosessoida sitä tekstiksi.
4. Kuinka taltuttaa syvärimörkö?
Aiheesta löytyy lukuisia kirjoituksia, mutta haluan korostaa sitä näkökulmaa, että syvärit ovat matka itseesi oppijana. Se vaatii juuri sinulle parhaiten sopivien työskentelytapojen etsimistä, eikä oikeastaan kannata lainkaan murehtia sitä, mikä muiden mielestä on oikea tapa työskennellä. Itse en esimerkiksi kalenteroi tekemisiäni ja työskentelen mieluiten vasta illalla.
Suosittelen kuitenkin asettamaan jotain väliaikatavoitteita tai aikarajan koko projektille, jotta työskentelyä ei tule vain lykättyä eteenpäin. Toisaalta välillä voi olla hyvä jättää työ hautumaan, mutta oman kokemukseni mukaan pidemmät tauot vaikeuttavat mieleen palautusta. Roikkuvat asiat myös stressaavat helposti.
Kannustan siis tarttumaan toimeen. Uskalla yrittää ja kokeilla! Työskentely helpottuu koko ajan tiedon ja osaamisen karttuessa, joten kannattaa räpeltää paperille edes jotain, jonka työstämistä voi sitten jatkaa. Sinä tunnet itsesi parhaiten, joten luota siihen, että juuri sinä tunnet ja löydät itsellesi parhaat työskentelytavat!
Anni Lumiainen, toisen vuoden opiskelija, Turun yliopisto
Tutkijaportin vinkki: Lue lisää miten käyttää tietokantoja ja kirjaston palveluja Tiedon haku -sivulla