Älä jää yksin vaikeuksien saartamaksi
Ensimmäisestä askeleesta alkaen, kun pohdin, keneen ottaa yhteyttä aloittaakseni, syvärit ovat olleet enemmän tai vähemmän epämukavuusalueella navigoimista. Kun pyörät pyörähtivät liikkeelle, ja sain ohjaajien kanssa aiheen valittua ja tutkimuskysymyksen muotoiltua, seuraavat pulmat nousivat jo jylhinä eteeni: Millaisia artikkeleita minun tulee etsiä, ja mistä tiedän, että ne sopivat tarkoitukseeni? Miten hallitsen viitteitä? Miten koostan lähteistä järjellistä synteesiä plagioimatta?
Hyvien ohjaajien merkitys konkretisoitui nopeasti, ja allekirjoitan Aaron Kortteenniemen blogikirjoituksen viestin täysin. Kannattaa myös kaivella arkistoja ja pohtia, onkohan jotakin hyödyllistä artikkelien lukemisesta ja tutkimuksesta opetettu jollain kurssilla jo aiemmin. Turun yliopistossa syväreihin kuuluu myös tiedonhaun ryhmäopetus sekä kirjotusklinikka, joista saa sekä vertaistukea muilta syväreiden tekijöiltä, että ammattilaisen opettajan apua. Netistäkin löytyy ohjeita, ja esimerkiksi Syväriporttia kannattaa ehdottomasti hyödyntää jo projektia aloitellessaan.
Varsinainen syvärien tekeminen sisältää useita työvaiheita, joihin voi liittyä mm. tieteellisten artikkelien kahlaamista, oman tuotoksen kirjoittamista, Excelin täyttämistä tai statististen testien pyörittämistä. Joka tapauksessa se vaatii jokaisessa vaiheessa itseltä huomattavaa perehtymistä ja keskittymistä. Jos tekee artikkelia, pääsee käyttämään aikaa myös erilaisten käytännön asioiden selvittämiseen, kuten ulkoasua koskeviin sääntöihin yms. On hienoa, miten paljon erilaisia taitoja syväreitä tekemällä voi oppia, mutta työn määrä ja vaativuus voivat yllättää. Tunnistan omalla kohdallani vaikeuden tasapainoilla itse oppimisen ja liiallisen kuormittumisen välillä. Kannatan ilman muuta asennetta olla valmiina hieman likaamaan käsiään, jotta oppii tekemään jotain ihan itse. Syväreissä saattaa kuitenkin olla vastassa hetkittäin liikaa opeteltavaa, jolloin on viisaampaa siirtää osa jonkun muun ratkaistavaksi. Usein tutkimusryhmissä on paljon erilaisia ammattilaisia töissä, joten apua todennäköisesti löytyy, kun vain viitsii kysyä. Omasta kokemuksestani oli hyvin palkitsevaa kyetä itse tekemään projektini statistiikkaa itseoppineena, mutta loppua kohden homma mutkistui niin paljon, että päädyin kysymään tutkimusryhmäni statistikkotiimiltä apua.
Syväriprojekti saattaa tuntua yhtenä möhkäleenä uuvuttavan isolta urakalta. Kannattaa miettiä projekti pienissä palasissa ja merkitä välietapit matkalla vuoren huipulle, sillä muuten on vaarana, että liian isolta tuntuva projekti lässäyttää motivaation. Jos jokin tuntuu liian suurelta, vaikealta tai epämukavalta, on tavallista kehittää itselleen esteitä.
Kun itse välttelen epämukavuutta, keksin akuutimpaa ja ”tärkeämpää” tehtävää, joka yks kaks viekin aikaa niin paljon, että hankalampi homma siirtyy jälleen tulevaisuuteen. Omat haasteet ja taipumukset pitää tunnistaa, jotta niihin voi puuttua, ja helpottaa omaa elämäänsä. Ei kannata hankaloittaa vaativan projektin tekoa olemalla itselleen huono ja ankara johtaja. Erilaisia opiskelumetodeja ja työskentelyä helpottavia niksejä on sosiaalinen media täynnä, ja erilaisia opiskelutaitojen kurssejakin järjestetään mm. yliopistojen toimesta. Itse olen hoksannut parhaat kaksi niksiä, joilla helpotan omaa tekemistäni:
- Konkreettiset, pienet tavoitteet, joiden saavuttaminen tuntuu kohtalaisen kevyeltä, kirjoitetaan ylös. Esim. ”Etsi ja lue yksi artikkeli aiheesta X” on paljon helpompi ja vaivattomampi panna käytäntöön kuin epämääräinen ajatus siitä että ”Pitäisi etsiä ja lukea hirveästi artikkeleita näistä ja noista aiheista”.
- Ohjaajan kanssa kannattaa myös sopia deadlineja, joihin mennessä olet edennyt tietyn askeleen verran eteenpäin, koska silloin on todennäköisempää saada se tehtyä. Lisäksi ohjaajasi tietää rytmisi, ja osaa myös varautua lukemaan ja kommentoimaan.
Loppukaneettina: Syvärit ovat useammin tiimityötä kuin yksilösuoritus, ja oman tontin hahmottaminen sekä rajaaminen on myös lääkärin ammatissa suotava ominaisuus.
Julia Palosara, neljännen vuosikurssin opiskelija, Turun yliopisto
Kuvalähde: pixabay.com