Paluu tulevaisuuteen


Syvärit kuvautuvat suurena painajaisena ja mörkönä pahaa-aavistamattomien lääketieteen opiskelijoiden mieliin yön pimeinä tunteina. Toiset kertovat, kuinka syvärit on jo ansiokkaasti suoritettuna ensimmäisen vuoden kesäloman alkuun mennessä, kun taas toiset hikoilevat niiden parissa vielä kuudennella vuosikurssilla kiirehtien, etteivät ne lykkäisi valmistumista.

Kuinka kauan syvärien suorittamiseen sitten kuluu aikaa? Valitettavasti vastaus on, ettei kukaan tiedä. Jotkut kykenevät käärimään ne sievään pakettiin jopa puolessa vuodessa, toiset tekevät niitä vuosikausia, mahdollisesti koko opiskeluaikansa. Suoritusaika riippuu paljon tutkimuksen luonteesta, ohjaajasta sekä tietenkin tekijästä.

Esimerkiksi kirjallisuuskatsaus tai rekisteripohjainen tutkimus, jossa aineisto on valmiiksi kerättynä analysointia varten, on luonnollisestikin nopeampi tehdä kuin kokeellinen tutkimus tai rekisteripohjainen tutkimus, joka pitää aloittaa aineiston keräämisellä. Myös mahdolliset luvat ja lausunnot, vaikkapa eettiseltä toimikunnalta, pitkittävät prosessia. On otettava myös huomioon, että tutkimuksessa, kuten muuallakin elämässä, voi tulla yllättäviä käänteitä, jotka pitkittävät tutkimusta tai täysin päinvastoin parhaimmassa tapauksessa jopa nopeuttavat sitä.

Albert Einsteinin matematiikan luonnetta kuvaavat sanat ovat erehtymättömät myös tutkimustyössä: “As far as the laws of mathematics refer to reality, they are not certain; and as far as they are certain, they do not refer to reality.”

Syväreihin kuluva aika riippuu jonkin verran myös syväriohjaajasta. Jotkut ohjaajat pitävät huolen projektin edistymisestä säännöllisillä tapaamisilla niin, että joka tapaamiselle on määritetty jokin tietty tehtävä tai tutkimuksen osanen, jonka on oltava valmiina tapaamiseen mennessä. Toisaalta tällainen voi sopia monille, erityisesti jos motivaatio ei ole korkeimmillaan, mutta toisista se voi tuntua jopa ahdistavalta. Lisäksi ohjaajan tavoitettavuus on tärkeää ongelmien ilmaantuessa.

Ensisijaisesti aika on kuitenkin sidonnainen syvärien suorittajaan. Oma elämäntilanne, vapaa-aika ja motivaatio vaikuttavat voimakkaasti projektin aloitukseen, etenemiseen ja loppuunsaattamiseen. Kannattaa jo syväripaikkaa tai -projektia etsiessä miettiä, millaista tutkimusta on mahdollisuus ja halu tehdä.

Jos ensimmäisenä tavoitteena on vain saada koko asia pois alta, ei ehkä kannata valita pitkällistä kyselytutkimusta, jossa jo pelkästään aineiston keräämiseen kuluu vuosia. Mikäli on kuitenkin löytänyt mieleisensä aiheen ja on valmis sitoutumaan ja paneutumaan tutkimukseensa, useita vuosia kestävä tutkimus on täysin hyvä ja mahdollinen vaihtoehto.

Kuten moniosaaja Earl Nigthtingale on sanonut : “Never give up on a dream just because of the time it will take to accomplish it. The time will pass anyway.”

Kannattaa kuitenkin muistaa, ettei syventävän opinnäytetyön kuulu olla väitöskirjan kokoinen suurprojekti, vaan tarkoituksena on ottaa ensimmäiset askeleet tieteen ja tutkimuksen maailmassa. Itse opinnäytetyön laajuus on 20 opintopistettä, ja koska 1 opintopiste vastaa noin 27 tuntia opintoja, syvärin laajuus on noin 15 viikkoa.

Älä siis myöskään vaadi tai odota, että muutut koko syväriaiheesi alan asiantuntijaksi vain muutamassa viikossa, sillä ”The greatest enemy of knowledge is not ignorance, it is the illusion of knowledge” – Stephen Hawking

Kuvalähde: http://www.guide2.co.nz/files/time.jpg

Susanna Haapanen, toisen vuosikurssin opiskelija, Tampereen yliopisto




Kategoriat: Syvärit